Kotona käymässä

Kuten otsikkokin kertoo, olen kotona vain käymässä. Eilen illalla myöhään kotiuduin mökiltä, huomenna aamulla tarkoitus on vielä lähteä reissuun ennen ensi maanantaina jälleen aloitettavia töitä. Pesukone on ahkeroinut ja kirjastossakin oli pakko käydä, kun toinen mökillä mukana olleista kirjoista erääntyi jo eilen eikä sitä voinut uusia.

Neulonut olen ihan hurjan vähän. Ei ole ollut aikaa eikä halujakaan. Jotenkin en osaa neuloa helteessä auringossa istuskellessani, vaikkei siinä mökin terassilla mitään muuta tekisikään... :) Mutta ohuetkin neuleet tuntuvat liian paksuilta ja lämpimiltä, kun lämpömittari näyttää hellelukemia. Ja muutenkin on tuntunut mielekkäämmältä käyttää aikansa vähän kausiluontoisempiin touhuihin:


Vadelmapuskissa tuli rämmittyä useaankin otteeseen. Marjoja on tosi paljon tänä vuonna ja ne ovat isoja ja puhtaita. Myös mustikoita on tullut poimittua useita litroja, jostain syystä niistä ei tosin ole kuvaa.

Näitä kaunokaisia (myös muutama ihan kunnolla kypsä) oli niin vähän, että söimme ne suoraan suolta. Mitä niitä turhia säästelemään, jos saalis pieneltä suolta jäisi vain desiin tai kahteen... Raakileitakaan ei ollut paria hassua enempää, joten turha sinne on enää mennä kuikuilemaan lakkojen perään. Saatiinpahan kuitenkin edes kerran suu makeaksi! :)

Noin miljoona langanpäätä myöhemmin...

Tai ei niitä nyt ehkä ihan miljoonaa ollut, aivan tarpeeksi kuitenkin:

Tämä "retrokesäneuleeni", kuten sitä itse nimitän, valmistui hitaasti, mutta valmistui kuitenkin. Olipahan ihan älyttömän tylsää neulottavaa: 2 o, 2 n pyörönä. Tuntui siltä, ettei se edisty ollenkaan. Ja sitten tietysti ne hihat, jotka valmistumista eniten viivästyttivät, vaikkei niitä montaa senttiä olekaan. Ja kaikkien langanpäiden päätteleminen. Itse vartalo-osassa kyllä kuljetin lankoja mukana, en taatusti rupea päättelemään jokaisen raidan alussa ja lopussa! Mutta silti päitä oli ihan liikaa...

Lankana on Novitan Bambu (alekoreista viime vuonna haalittuja lopetettavia värejä), jota meni peräti huikeat vajaa viisi kerää. Eli ainakin yhden seiskytlukulaisen topin verran olisi vielä jäljellä. Tai sitten se riittää "muutamaan" tiskirättiin. :) Hetken jo ajattelin, että joudun lisäämään pituutta parin raidan verran, mutta pingottaminen toi muutaman sentin lisää ja toisaalta on tosiasia, ettei tämän väriseen puseroon saa vaatia liikaa pituutta. Olivathan tuon värityskauden vaatteet suhteellisen niukkoja mitoituksiltaan... Malli on mukailtu Modan 3/08 mallista 44. Ja tykkään. Paitaa tehtiin kauan ja hartaasti, mutta lopputulos on kaikessa yksinkertaisuudessaan vallan mainio ja ihanan tuntuinen iholla.

Tuossa lehdessä muuten oli harvinaisen paljon malleja, joiden mukaan olen neulonut. Esimerkiksi tämä - jo toukokuusta valmiina ollut, mutta jostain syystä polkkaamaton neule - on samaisen lehden malli numero 14 - ja kerrankin ohjeen mukaisesti ilman mitään muutoksia:




Lankana tosin ei ole ohjeen mukainen Sirdar Just Bamboo vaan Wendy Pure, jota minulla oli varastoissa. Kokonaan bambua sekin ja alkuperäisen ajatuksena oli tehdä siitä jokin tunikamainen vaate. No, onneksi mieli muuttui, koska tähän meni n. 350 g lankaa ja minulla oli sitä 400. Eli ei siitä mitään tunikaa olisi tullut. Mutta käytössä on tämäkin ollut. Käynyt jo yhdet rippijuhlat ja yhdet ylioppilasjuhlat. Ja pääsee varmaan tänääkin päälle, jos nyt saan itsestäni niin paljon irti, että lähden kaupungille. Pitäisi nimittäin käydä pankissa ja Hakaniemen hallin yläkerrassa. Eräs ompeluprojekti kaipaisi nauhaa, toinen pitsiä ja kolmas nappeja. Niitä saa parhaiten kyseisen kauppahallin toisesta kerroksesta. Sitäpaitsi Ateneumin Kalevala-näyttelykin on vielä näkemättä. Sadesäähän olisi mitä mainioin syy viettää päivä sisällä museossa sen sijaan, että makoilee rannalla, kuten viime päivinä. Ja tuon näyttelyn näkemisellä alkaa olla kiire, se ei ole esillä enää kuin muutaman viikon!

Puroilua

Jos olisin eilen ollut yhtään fiksu ja viitseliäs, olisin ladannut kameran akun, päätellyt langanpäät ja kuvannut valmiin huivin samantien sen sijaan, että menen lupaamaan kuvia tänään. Kertoihan jo säätiedotus, ettei luvassa todellakaan ole kuvaussäätä. Ja iltapäivällä kuulemma vain pahenee...

Mutta luvattu mikä luvattu ja pakkohan homma oli sitten tänään hoitaa. Nähtyäni viime viikolla Sohvannurkassa ihastuttavan raitahuivin Purosta en voinut siis olla ostamatta neljä kerää kyseistä lankaa ja pitihän se huivikin aloittaa heti. Kumma juttu sinänsä, minun ei nimittäin ole vielä koskaan tehnyt mieli omaa Noro-huivia, vaikka olenkin niitä blogeissa ihaillut. Ajattelin aina, ettei ole minun juttuni. Nyt sitten tuntui olevan, koska huivi piti saada - ja heti! Ehkä asiaan hieman vaikutti myös se, että Puroa on helppo löytää kaupoista ja hinta on niin kohtuullinen, ettei tarvitse olla satavarma pitääkö lopputuloksesta. Pidän kyllä. Ainoa asia, jonka nyt tekisin toisin, on kerien valitseminen. Jos olisin perehtynyt värikarttoihin kunnolla ennen ostamista, olisin ottanut "Tundran" tilalle jotakin muuta, koska en pidä mustasta, jota kyseisessä värissä on ihan liikaa minun makuuni. Mutta sitä ei nyt enää voi muuttaa ja eiköhän huivia tule sitten syksyllä käyttettyä mustista raidoista huolimatta. On se niin ihanan pitkä ja pehmeä ja lämmin ja kirjava... Väreinä ovat kerien aloitusjärjestyksessä: Tundra, Revontulet, Iltanuotio ja Kanervikko. Ja sitten niihin kuviin, jotka todellakin ovat sadesään vuoksi vähemmän hehkuvia.

Ensin yritettiin saada taustalle luontoa:

Sitten piti testata toimisivatko värit paremmin valkoista taustaa vasten:

Ja tietysti vielä se obligatorinen "kotilo-kuva":
Eivätkä värit yhdessäkään kuvassa todellakaan toistu yhtä hienoina kuin ne luonnossa ovat.

Tämän päivän posti toi vielä jotakin aivan ihastuttavaa:
Ikioma PukkIluni! Värissä avokado. Kuulun niihin, jotka ehtivät omansa tilata sen tunnin aikana, jona niitä ehti olla myynnissä ennen loppumista. Ihan sattumalta osuin Ilun blogiin oikealla hetkellä ja ajattelin heti, että tuohan on kuin tehty minulle, lähituotteiden suosijalle. Ja nyt se on minun. :)

Vähemmän sateista huomista odotellessa voikin sitten vaikka yrittää saada niitä kesäneuleprojekteja valmiiksi...

Ruususen unta...

...tuntuu tämä blogini nukkuvan. Pistetään superhektisen kevään ja alkukesän piikkiin. Kun ei mitään valmistu, ei sitä oikein viitsi neuleblogatakaan. Kaikki aika on mennyt uuteen työhön, lukuisiin luottamustoimiin ja siitä kaikesta palautumiseen silloin tällöin.

Nyt olen kuitenkin kesälomalla ja jotakuinkin jo toipunut alkuvuodesta. Joten into ja tarmo puikkojen heilutteluun ovat jälleen löytäneet luokseni. Ideoita olisi valtavasti ja niitä tulee koko ajan lisää. Valmista sen sijaan ei tule. Ei kai, jos kerran on pakko tehdä viittä tai kuutta työtä yhtä aikaa :). Ja ikään kuin noita projekteja ei olisi muutenkin liikaa kesken, satuin "ihan vahingossa ja aikomatta" toissapäivänä Graniittitalon Anttilan lankahyllylle. Edelleen ilman mitään vakavia aikeita katselin Novitan uutuuksia ja jokin sai minut sortumaan. Ihan kuin lankaa ei vielä olisi tarpeeksi. Ja sen sijaan, että saattaisin nuo kesäprojektit loppuun, aloin heti kotiin tultuani kiireesti tikutella jotain paksua ja villaista. Siitä lisää huomenna. Ja kaikesta muustakin. Tämä oli vain tällainen "olen vielä hengissä" -postaus.

Mutta jottei nyt aivan kuvattomaksi menisi, laitetaan pari kesäistä kuvaa vielä piristykseksi: